Hollolan kirkko koko Päijät-Hämeen ainoana keskiaikaisena rakennuksena ja kirkonkylän alue vuosituhantisten arkeologisten löytöjen kohteena sekä keskiaikaisena kylänä olivat perusteena, kun idea keskiaikatapahtuman järjestämisestä syntyi 1990-luvun loppupuolella.
Hollolan Pyhän Marian kirkko valmistui viisisataa vuotta sitten koko nykyisen Päijät-Hämeen ja Pohjois-Kymenlaakson käsittävän Hollolan emäpitäjän kirkoksi. Sitä on jo edeltänyt kaksi kirkkoa, ensimmäinen Kirkk´ailan mäellä kymmenen kilometriä nykyisestä jo pakanuuden aikaisen kalmiston keskellä, toinen nykyisen kirkon paikalla.
Hollolan kirkko on eräs suurimmista keskiajan kirkoistamme. Sen erityispiirteitä ovat kaksilaivaisuus, rengasholvit ja erittäin rikkaasti koristellut päädyt. Kirkossa on runsaasti keskiaikaisia puuveistoksia. Kirkko on restauroitu kauniisti 1930-luvulla.
Pohjois-saksalaista gotiikkaa edustavan kirkon välittömässä ympäristössä on empireä edustava kellotapuli 1830-luvulta ja kansallisromantiikkaa edustava 1902 valmistunut kunnantupa.
Kirkonkylä on säilynyt maisemaa muuttavalta uudisrakentamiselta.
Kirkon vieressä kohoaa Kappadokian eli Kapatuosian linnavuori, Hollolan vanhin kivikautinen asuinpaikka, joka sydänkeskiajalla on ollut kauppapaikka ja jossa mahdollisesti on sijainnut paaluvarustus.
Hollola on kauppareittien risteyskohdassa. Porvoonjokea ylöspäin nousseet kauppiaat ovat tavanneet täällä koko Päijänteen vesistöalueen turkismetsästäjät ja ylinen Viipurintie Turusta Hämeenlinnan kautta Viipuriin kulkee Hollolan kautta.