Tervetuloa Hollolan kirkonkylään. Kulttuurimaisema Hollolan kirkon ympärillä tuo silmiemme eteen aineksia kivikaudelta rautakauden lopulle ja keskiajalta 1900-luvulle saakka.
Kun seisot kirkonkylän läpi kulkevan tien laidassa katse suunnattuna pohjoista kohti, näkymän keskipisteenä on 1485-1505 rakennettu keskiaikainen harmaakivikirkko.
1. Kirkon takana kohoaa Kapatuosian linnamäki, jonka käyttö on alkanut keskimmäisellä kivikaudella yli 8000 vuotta sitten. Mäki oli silloin veden ympäröimä saari ja pyyntiväestölle kuulunut asuinpaikka. Viikinkiajalta (800-1050 j. Kr.) keskiajalle saakka mäki on ollut puolustus- ja turvapaikka. Sieltä löytyneiden friisiläisten rahojen ja arbialaisten rahojen kopioiden perusteella katsotaan Hollolasta olleen varhain yhteyksiä Ala-Satakuntaan ja Karjalaan.
2. Seuraavaksi voit suunnata askelesi Vesijärven rantaa kohti. Edessäsi on 1800-luvun alussa rakennettu entinen kirkkoherran pappila, joka on tyyliltään yksinkertaisesti sovellettua empireä. Tällä hetkellä rakennus on Hollolan seurakunnan ”juhlatila”, jota myös seurakuntalaiset voivat vuokrata syntymäpäiviinsä, kasteisin, häihin ja hautajaisiin.
3. Kun tulet takaisin kirkonmäelle, vasemmalla kädellä on 1902 hirrestä rakennettu Hollolan vanha kunnantupa. Se rakennettiin kunnantaloksi, joka oli 1900-luvun alkupuoliskolla kunnan, seurakunnan ja yhdistysten kokousten toimintapiste. Myös esimerkiksi kunnankirjasto, kunnanlääkäriin vastaanotto, kätilön ja diakonissan asunnot olivat siellä. Kunnantupa edustaa kansallisromanttista suuntausta, mikä näkyy siinä, että talossa on jyrkkä paanukatto, kauniit päätyräystäät, kuistilla pilarit, pyörökaariset hirsinurkat, komeat savupiiput ja kauniit ikkunarivistöt. Huomaa vielä katon koristeet, joissa mallina on ollut norjalainen viikinkivene.
4. Kävellessäsi eteenpäin näet jokaiseen kirkonkylään kuuluvan kioskin ja edelleen puutalojen rykelmän, jossa entisessä kanttorin talossa on Asta Pulkkisen taiteilijakoti.
5. Aukion tässä laidassa on 1930-luvulla rakennettu Osuuskaupan talo, joka edustaa aikakauden tyylisuuntaa, funktionalismia. Tavoitteena on ollut rakentaa käytännöllinen ja asiallinen rakennus, jonka kauneus ei perustu koristeluun vaan yksinkertaiseen selkeyteen.
6. Kun seuraavaksi nouset mäkeä hautausmaan laitaa, edessä on vanha hirsinen rakennus, pitäjänmakasiini, joka on rakennettu 1800-luvun puolivälissä pitäjän viljavarastoksi ja on nykyään Hollolan Kotiseutuyhdistyksen esinemuseona.
7. Kun palaat lähtöpisteeseen, pysähdy vielä tarkastelemaan kellotapulia, joka on rakennettu 1829-31 Carl Ludvig Engelin toimiston laatiman suunnitelman mukaan ja on samaa tyyliä kuin hänen piirtämänsä Helsingin keskusta ja siellä esimerkiksi Tuomiokirkko (uusklassismi – empire).
Tämä kaikki on kauniin järvi- ja peltomaiseman keskellä, nyt syrjässä liikekeskuksista, mutta aikanaan suuren Hollolan emäpitäjän keskuksena.
Marja Maunuksela TM